Katolta viemäriin: neljä osa-aluetta
- Kattovesien poisto: räystäskourut, syöksytorvet ja kattokaivot keräävät sadeveden.
- Talon jätevesiputket: keittiön, kylpyhuoneen ja pesukoneen liitosputket johtavat pystyviemäreihin. Ne tuuletetaan katon yli, jotta virtaava vesi ei synnytä alipainetta, joka imee vesilukot tyhjiksi.
- Pohjaviemärit: pohjalaatan alla tai maassa ne keräävät kaiken ja johtavat sen kaatojen avulla tarkastuskaivoon ja edelleen tonttiviemäriä pitkin yleiseen viemäriin.
- Kellarin kuivatus: salaojitus, lattiakaivot, pumppukaivo ja pumppaamo kaikelle, mikä on viemäriä alempana.
Voimassa on useita saksalaisia ja eurooppalaisia standardeja: DIN EN 12056 rakennusten sisäisille järjestelmille, DIN EN 752 ulkopuolelle ja DIN 1986-100 saksalaisine täydennyksineen rakennukselle ja tontille tontin rajaan asti. Käyttöä ja huoltoa koskee DIN 1986-3, olemassa olevien putkien tarkastusta ja saneerausta DIN 1986-30.
Sekajärjestelmä vai erillisjärjestelmä
Johdetaanko sadevesi ja jätevesi yhdessä vai erikseen, riippuu yleisestä viemäristä. Sekajärjestelmässä molemmat virtaavat samassa viemärissä. Erillisjärjestelmässä viemäreitä on kaksi, eikä sadevettä saa johtaa jätevesiviemäriin. Mitä sinun kohdallasi sovelletaan ja pitääkö sadevesi imeyttää tontilla, kerrotaan kunnan viemäröintimääräyksissä.
Kellarin kannalta tällä on merkitystä. Liittovaltion tulvasuojeluoppaan mukaan rankkasateessa ylikuormittuvat ennen kaikkea sekaviemärit. Silloin sade- ja jätevesi painuu kiinteistön viemäreitä pitkin takaisin jokaiseen suojaamattomaan vesipisteeseen padotuskorkeuden alapuolella. Vanhemmissa taloissa yleinen virhe ovat väärät liitokset, esimerkiksi syöksytorvi, joka erillisjärjestelmässä on liitetty jätevesiviemäriin.
Padotuskorkeus jakaa talon kahtia
Kaikki padotuskorkeuden yläpuolella oleva saa valua viemäriin painovoimaisesti. Kaikki sen alapuolella on suojattava padotukselta joko padotusventtiilillä tai pumppaamolla ja padotussilmukalla. Padotuskorkeuden määrää kunta; muuten sovelletaan kadun pintaa liitoskohdassa.
Kaksi sääntöä unohtuu usein. Ensinnäkin suojan kautta saa johtaa vain padotuskorkeuden alapuolisia vesipisteitä; ylempää tuleva vesi ei kuulu sinne. Toiseksi keskitetty padotussuoja koko talolle ei ole sallittu, koska se haittaa viemärijärjestelmän tuuletusta. Padotuksessa myös ylempien kerrosten jätevesi päätyisi muuten kellariin.
Lisää kohdissa viemäritulva ja padotussuoja.
Tyypilliset ongelmat
- Tukokset: rasva, kosteuspyyhkeet ja ruoantähteet tukkivat liitos- ja pohjaviemärit. Ensimmäinen merkki ovat hitaasti tyhjenevät altaat, usein ensin alimmassa kerroksessa.
- Kurlutus ja viemärin haju: jos katon kautta kulkeva tuuletus puuttuu tai on tukossa, valuva vesi imee vesilukot tyhjiksi.
- Vanhojen pohjaviemärien vauriot: halkeamat, siirtyneet muhvit ja sisään kasvaneet juuret. Ne huomataan usein vasta toistuvista tukoksista tai kosteista kohdista kellarissa.
- Puuttuva tai huoltamaton padotussuoja: se huomataan vasta seuraavalla rankkasateella.
- Pettävät pumput: pumppaamot ja kuivatuspumput käyvät harvoin. Vika huomataan silloin vasta, kun niitä tarvitaan.
Tarkastus ja huolto: mikä on pakollista ja mikä järkevää
Rakennuksen viemäröinnin käytöstä vastaa omistaja. DIN 1986-3 antaa omistajille ja käyttäjille säännöt tarkastukseen ja huoltoon. Kellarin laitteille DIN 1986-3:een perustuvat käyttöohjeet sanovat:
- Padotusventtiili: käytä hätäsulkua kuukausittain; asiantuntijan huolto puolen vuoden välein liittovaltion tulvasuojeluoppaan mukaan
- Pumppaamo: kuukausittainen koeajo vähintään kahden käyntijakson yli; huolto vuosittain omakotitalossa, puolen vuoden välein kerrostalossa ja neljännesvuosittain liiketiloissa
- Kaivot: pidä vesilukot täynnä, tyhjennä lieteastiat
Pohjaviemäreille ei ole yhtenäistä aikaväliä. Onko tiiviyskoe pakollinen ja milloin, säätelevät osavaltiot ja kunnat eri tavoin; teknisenä perustana on DIN 1986-30. Kysy paikalliselta vesilaitokselta. Velvoitteista riippumatta putkikuvaus kannattaa talokaupan yhteydessä, toistuvien tukosten jälkeen tai ennen kellarin remonttia.
Missä Drainbee sopii
Drainbee valvoo yhtä kohtaa rakennuksen viemäröinnistä, ei koko järjestelmää: vedenpintaa pumppukaivossa tai pumppaamossa. Tukkeutuneen pohjaviemärin tai pohjalaatan alla vuotavan muhvin se näkee vain, jos vesi kerääntyy sinne, missä anturi roikkuu.
Sen sijaan Drainbee kattaa juuri sen kohdan, jossa vika tulee nopeimmin kalliiksi: kellarin pumpun, joka käy harvoin ja jää siksi harvoin huomatuksi. Sovelluksessa näet pinnan, pumppausjaksot ja tulovirtaaman; hälytys tulee raja-arvosta, sähkökatkosta ja WLAN-yhteyden katkeamisesta.
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka usein rakennusviemäröinti tulisi tarkastaa?
Mihin asti olen omistajana vastuussa?
Tarvitsenko pumppaamon?
Lähteet
- DIN Media: DIN 1986-100:2016-12 – Entwässerungsanlagen für Gebäude und Grundstücke – Teil 100 (avautuu uuteen välilehteen)
- DIN Media: DIN 1986-3:2024-05 Entwässerungsanlagen für Gebäude und Grundstücke – Teil 3: Regeln für Betrieb und Wartung (avautuu uuteen välilehteen)
- DIN Media: DIN 1986-30:2012-02 Entwässerungsanlagen für Gebäude und Grundstücke – Teil 30: Instandhaltung (avautuu uuteen välilehteen)
- BMWSB: Hochwasserschutzfibel – Objektschutz und bauliche Vorsorge (2022) (avautuu uuteen välilehteen)
- EWF Frankenthal: Regeln für den Betrieb und die Wartung von Anlagen des Rückstauschutzes (analog DIN 1986-3) (avautuu uuteen välilehteen)