Mikä on Viemäritulva?

Saksan liittovaltion tulvasuojeluopas kuvaa kaksi laukaisijaa: rankkasateen, joka ylikuormittaa viemärit, sekä jokitulvan tai korkean pohjaveden, joka pääsee viemäriverkkoon suurina määrinä. Lisäksi tulevat julkisen viemärin tukokset. Saksan väestönsuojeluvirasto BBK sanoo sen suoraan: viemäreitä ei yleensä ole mitoitettu rankkasadetulviin.

Kun vesi nousee viemärissä, se nousee myös kaikissa siihen liitetyissä talon putkissa, kuin yhdysastioissa. Kuinka korkealle, kuvaa padotuskorkeus. Sen määrää kunta, yleensä viemäröintimääräyksissään. Jos sitä ei ole määrätty, DIN 1986-100:n mukaan padotuskorkeus on kadun pinta liitoskohdassa. Tulva-alueilla viemärin vesi voi nousta tulvakorkeuteen ja siis padotuskorkeuden yli.

Vaarassa on jokainen padotuskorkeuden alapuolinen vesipiste, joka on liitetty viemäriin ilman suojaa:

• Lattiakaivot pesuhuoneessa, lämmönjakohuoneessa ja autotallissa
• Wc-istuimet, suihkut ja pesualtaat kellarissa tai kellariasunnossa
• Pesukoneen ja kondenssiveden liitännät
• Valokuilujen, kellariportaiden ja pihojen kaivot, jos ne on liitetty viemäriin

Ylös tulee viemärin jätevettä, usein ulosteineen ja bakteereineen. Siksi viemäritulva on hygieenisesti pahempi kuin kirkas sadevesi. Märät eristeet, tasoitteet ja huonekalut on usein poistettava kokonaan.

Merkki siitä, että kyse on padotuksesta eikä pohjavedestä: vesi tulee kaivoista, haisee viemäriltä ja nousee rankkasateen aikana tai pian sen jälkeen.

Padotussuojan joutuu asentamaan omistaja itse. Mitä tarkalleen vaaditaan, kerrotaan kunnan viemäröintimääräyksissä. Saksan kuluttajaneuvonta Verbraucherzentrale tiivistää seurauksen: joka on määräysten vastaisesti jättänyt suojan asentamatta, vastaa kaikista padotusvahingoista itse.

Vakuutuskaan ei maksa automaattisesti. GDV:n mukaan viemäritulva korvataan vain erillisestä luonnonvahinkolisäturvasta (Elementarschadenversicherung), joka puuttuu noin 41 %:lta Saksan asuinrakennuksista. Ja silloinkin liittovaltion tulvasuojeluoppaan mukaan: viemäritulvassa vakuutusyhtiöt maksavat vain, jos kiinteästi asennettu suoja, kuten padotusventtiili tai pumppaamo, on pettänyt. Pumppaamot ja padotusventtiilit on lisäksi tarkastettava ja huollettava säännöllisesti, muuten vakuutusturva on Verbraucherzentralen mukaan vaarassa.

Liittovaltion tulvasuojeluopas mainitsee kaksi toimivaa suojaa: padotusventtiilit ja jätevedenpumppaamot padotussilmukalla. Kumpaankin saa liittää vain padotuskorkeuden alapuolisia vesipisteitä.

Padotusventtiili

• Putkessa tai kaivossa olevat läpät, jotka sulkeutuvat padotuksessa; vaatimukset määrittää DIN EN 13564-1
• Ulosteita sisältävälle jätevedelle on omat, siihen hyväksytyt tyypit
• Padotuksen aikana kellarista ei voi valua vettä pois
• Oppaan mukaan huolto puolen vuoden välein on pakollinen

Pumppaamo

• Pumppaa jäteveden painejohtoa pitkin silmukan kautta padotuskorkeuden yli
• Kellaria voi käyttää padotuksen aikanakin
• Tarvitsee sähköä; jos se katkeaa, myös pumppaamo pysähtyy
• Omakotitalossa vuosihuolto (DIN 1986-3:een perustuvat käyttöohjeet)

Yksi keskitetty venttiili koko talolle ei ole sallittu: se sulkisi myös padotuskorkeuden yläpuoliset putket ja haittaisi viemärin tuuletusta. Mikä ratkaisu sopii, riippuu siitä, mitä kellarissa on liitettynä. Kellariasunnon wc:lle tai suihkulle vastaus on yleensä pumppaamo.

• Kartoita: mitkä kellarin kaivot ovat katutason alapuolella ja mitkä niistä on suojattu? Padotuskorkeuden saat selville kunnalta tai vesilaitokselta.
• Tarkista kuukausittain: käytä padotusventtiilin hätäsulkua ja koeaja pumppaamo kahden käyntijakson yli.
• Ennen myrskyä: BBK neuvoo tarkistamaan takaiskuläpät ennen kuin vesi nousee. Sulje hätäsulut, kun rankkasadetta on ennustettu.
• Padotuksen aikana: älä käytä vettä kellarissa, siis ei pesukonetta eikä huuhtelua. Suljetun venttiilin takia vesi ei pääse pois. Äläkä oleskele kellarissa.
• Tarkista vakuutus: sisältyykö viemäritulva vakuutukseesi, ja mitä huoltovaatimuksia siinä on?

Ammattilainen tarvitaan jälkiasennukseen, tyypin valintaan ja säännölliseen huoltoon. Väärin valittu tai väärin asennettu padotusventtiili antaa vain näennäistä turvaa.

Drainbee ei näe viemäriin eikä havaitse putken padotusta suoraan. Pelkkää takaiskuläppää ilman kaivoa se ei voi valvoa.

Jos sinulla on pumppaamo tai pumppukaivo, Drainbee mittaa siellä pintaa. Juuri rankkasateella, kun viemäritulva on todennäköisin, laitteiston on toimittava. Jos sähköt katkeavat, uimuri juuttuu tai pumppu ei pysy perässä, pinta nousee. Drainbee ilmoittaa siitä raja-arvohälytyksellä, ja myös sähkökatkosta se ilmoittaa push-viestillä tai puheluhälytyksellä sovelluksessa.