Mikä on Painejohto?

Tavallisessa kellarissa uppopumpun ja viemärin välissä on useita osia peräkkäin:

• Pumpun paineliitäntä: kellarin kuivatuspumpuissa on usein 1¼ tuuman liitäntä (DN 32); esimerkiksi Jung Pumpenin U5:ssä on juuri tällainen liitäntä.
• Joustava liitos: letkunpätkä, joka pitää pumpun värinät erossa kiinteästä putkesta.
• Takaiskuventtiili: päästää veden läpi vain pumppaussuuntaan. Kun asennus on padotuskorkeuden alapuolella, EN 12056 edellyttää EN 12050-4:n mukaan testattua venttiiliä.
• Sulkuventtiili: jotta pumpun tai takaiskuventtiilin voi vaihtaa ilman, että johto tyhjenee.
• Padotussilmukka: kaari, joka viedään padotuskorkeuden yläpuolelle.
• Siirtymä viettoviemäriin, joka johtaa viemäriverkkoon.

Silmukkaan asti vesi on paineen alaisena, sen jälkeen se virtaa painovoimalla. Tässä kohtaa kaksi järjestelmää kohtaa, ja se selittää useimmat painejohtoja koskevat säännöt.

Kellarissa pumppu on lähes aina padotuskorkeuden alapuolella. Jos painejohto liitetään pohjaviemäriin lyhintä reittiä, viemärivesi painuu viemäritulvan aikana johtoa pitkin takaisin kaivoon. Siksi paineputki on EN 12056:n mukaan vietävä silmukkana paikallisesti määritellyn padotuskorkeuden yläpuolelle. Ellei kunta ole määrännyt toisin, padotuskorkeutena pidetään kadun pintaa liitoskohdassa.

Takaiskuventtiili ei korvaa silmukkaa. Sen päätehtävä on pitää johdon vesipatsas paikallaan, kun pumppu pysähtyy. Viemäristä tulevalta padotukselta suojaa korkeus: viemärivesi voi nousta padotuskorkeuteen asti mutta ei silmukan lakipisteen yli. Saksan liittovaltion tulvasuojeluopas (Hochwasserschutzfibel) mainitsee yhden poikkeuksen: tulva-alueilla viemärin vedenpinta voi nousta tulvakorkeuteen, siis myös padotuskorkeuden yli.

Käytännössä silmukka joudutaan usein viemään kellarin kattoon tai ensimmäiseen kerrokseen asti. Jos sisällä ei ole tilaa, on saatavilla lämmitettyjä padotussilmukoita ulkokaapissa, jotta johto ei jäädy talvella.

Oikean halkaisijan määrää pumppu. EN 12056:n mukaan virtausnopeuden painejohdossa on oltava vähintään 0,7 m/s; Jung Pumpen merkitsee tämän rajan suoraan pumppujensa käyriin. Jos vesi virtaa hitaammin, hiekka ja kiintoaine laskeutuvat, kunnes johto tukkeutuu. Isompi putki ”varmuuden vuoksi” ei siksi ole hyvä ajatus.

Liian pieni on yhtä huono. Jokainen putkimetri, jokainen mutka ja silmukan korkeus kuluttavat nostokorkeutta. Riittääkö pumpun teho lopulta, asentaja lukee pumppukäyrästä: tuotto suhteessa nostokorkeuteen. Jos teho ei riitä, pumppu käy pitkään ja tyhjentää pumppukaivon rankkasateella hitaammin kuin vettä virtaa sisään.

Jos vaihdat pumpun tehokkaampaan tai heikompaan malliin, tarkistuta myös johto. Käyrän on sovittava putkeen.

• Takaiskuventtiili ei enää sulkeudu: pumpun pysähdyttyä kuulet veden valuvan takaisin kaivoon, pinta nousee heti uudelleen ja pumppu käynnistyy silmiinpistävän usein.
• Venttiili on juuttunut kiinni tai sulkuventtiili on puoliksi kiinni: pumppu kuuluu käyvän, mutta pinta laskee tuskin lainkaan.
• Kerrostumat: pumppausjaksot pitenevät viikkojen ja kuukausien aikana, koska putken poikkipinta pienenee.
• Pakkanen: lämmittämättömissä tiloissa tai ulkona kulkevat johdon osat jäätyvät. Silloin pumppu työntää jäätulppaa vastaan.
• Vuotavat liitokset: kosteita kohtia liitoksissa, kiristimissä tai joustavassa osassa, etenkin pumpun käydessä.
• Silmukka puuttuu: rankkasateella kaivo täyttyy, vaikka pumppu toimii. Vesi tulee silloin takaperin viemäristä.

Koeajo ämpärillisellä vettä kertoo paljon. Kaada kuivalla säällä vettä kaivoon, kunnes pumppu käynnistyy, ja seuraa:

• Laskeeko pinta nopeasti, ja pysähtyykö pumppu siististi?
• Kuuluuko pysähtymisen jälkeen veden valumista takaisin? Silloin takaiskuventtiili on epäilyttävä.
• Pysyvätkö kaikki liitokset kuivina pumpun käydessä?
• Onko sulkuventtiili täysin auki?

Jätevedenpumppaamoille DIN 1986-3:een perustuvat käyttöohjeet edellyttävät kuukausittaista koeajoa vähintään kahden käyntijakson yli ja vuosittaista huoltoa omakotitalossa. Huoltoon kuuluu takaiskuventtiilin avaaminen ja puhdistus, istukan ja läpän tarkistus sekä venttiilien liikkuvuuden varmistaminen. Tavalliselle kellarin kuivatuspumpulle kuukausittainen ämpäritesti on hyvä tapa.

Ammattilainen tarvitaan, jos silmukka puuttuu tai on padotuskorkeuden alapuolella, jos venttiili on purettava tai vaihdettava, jos johto vedetään uudelleen tai jos asennat toisenlaisen pumpun. Ennen pumpun käsittelyä: irrota pistoke.

Drainbee ei mittaa johdossa vaan vedenpintaa pumppukaivossa tai jätevedenpumppaamossa. Moni johto-ongelma näkyy juuri siellä. Jos takaiskuventtiili ei sulkeudu, pinta laskee pumppauksen jälkeen ja nousee heti uudelleen, ja pumppausjaksot kasautuvat sovelluksessa. Jos johto on tukossa tai jäässä, pinta lakkaa laskemasta ja raja-arvohälytys tulee ennen kuin kaivo tulvii yli.

Johtuuko vika venttiilistä, johdosta vai pumpusta, sitä Drainbee ei pysty erottamaan. Se on tarkistettava paikan päällä. Ja jos pumppukaivoa ei ole, esimerkiksi pelkän takaiskuläpän kohdalla, Drainbeellä ei ole mitään mitattavaa.