Mikä on Kellarin viemäröinti?

1. Salaojitus – perustusten ympärille sorakerrokseen asennetut rei’itetyt putket keräävät suoto- ja orsivettä ennen kuin se jää seisomaan kellarin seinää vasten. Suunnittelua ja mitoitusta säätelee DIN 4095, jonka osa 1 ilmestyi uutena painoksena kesäkuussa 2026.
2. Pumppukaivo ja uppopumppu – matalin kohta, johon salaoja- ja suotovesi kerääntyy. Uimurikytkin käynnistää pumpun, joka nostaa veden paineputkea pitkin ylös.
3. Lattiakaivo – ottaa vastaan kellarissa syntyvää vettä, esimerkiksi pesukoneesta tai lattian pesusta.
4. Jätevedenpumppaamo – pumppaa padotuskorkeuden alapuolella olevien WC:iden, suihkujen tai pesualtaiden jäteveden viemäriin. Vaatimukset ovat standardissa DIN EN 12056-4.
5. Takaisinvirtaussuoja – estää yleisen viemärin vettä painumasta takaisin taloon.

Pumppukaivon ja jätevedenpumppaamon ero on tärkeä: kaivo kerää yleensä puhdasta pohja- ja suotovettä, pumppaamo käsittelee jätevettä, jossa on tai ei ole ulosteita.

Rankkasateella viemäri voi täyttyä niin, että vesi nousee liitosjohdoissa padotuskorkeuteen – yleensä kadun pinnan tasoon liitoskohdassa, ellei kunnan viemäröintimääräys määrää muuta. DIN 1986-100:n mukaan jokainen sen alapuolella oleva poistokohta on suojattava takaisinvirtausta vastaan.

Tähän on kaksi tapaa: jätevedenpumppaamo pumppaa veden padotuskorkeuden yläpuolelle kulkevan lenkin kautta ja pitää kellarin käyttökelpoisena myös padotuksen aikana. Takaiskusulku (takaiskuventtiili) sulkeutuu padotuksen aikana – mutta niin kauan kuin se on kiinni, kellarista ei myöskään valu mitään pois. Verbraucherzentrale muistuttaa, että omistaja vastaa itse takaisinvirtausvahingoista, jos hän ei ole kunnan viemäröintimääräyksen vastaisesti asentanut suojausta.

Saako salaojavettä johtaa viemäriin, ei ratkaise tekniikka vaan kunnan viemäröintimääräys. Usein liittäminen jätevesiviemäriin ei ole sallittua tai vaatii luvan; vaihtoehtoja ovat sadevesiviemäri, imeytys tai vesistö. Kysy paikalliselta vesihuoltolaitokselta suunnittelu- tai muutosvaiheessa.

Yhtä tärkeää: jos pumppukaivon pumppu pumppaa viemäriin, paineputki tarvitsee lenkin padotuskorkeuden yläpuolelle. Muuten viemärivesi voi padotuksen aikana valua pumppuputkea pitkin takaisin kaivoon.

• Pumppu ja tulovirtaama: tuoton ja nostokorkeuden on vastattava suurinta odotettavissa olevaa vesimäärää ja korkeutta purkukohtaan. Alimitoitettu uppopumppu häviää kilpajuoksun rankkasateessa.
• Kaivon tilavuus ja kytkentäpisteet: liian pieni kaivo saa pumpun käynnistymään hyvin usein ja lyhyesti, mikä kuluttaa moottoria ja uimurikytkintä.
• Takaiskuventtiili paineputkessa, jotta pumpattu vesi ei valu takaisin.
• Sähkökatko: ilman sähköä mikään pumppu ei käy. Jos asut pohjavesialueella tai notkossa, harkitse varapumppua, varavoimaa tai ainakin hälytystä.
• Huollettavuus: kaivon, pumpun ja takaiskusulun on oltava helposti saavutettavissa ja huollettavissa.

Jätevedenpumppaamoille DIN EN 12056-4 määrittää kiinteät huoltovälit, joiden mukaan pätevä ammattilainen huoltaa laitteiston: kerran vuodessa omakotitalossa, puolen vuoden välein kerrostalossa ja neljännesvuosittain liiketiloissa. Verbraucherzentralen mukaan pumppaamot ja takaiskusulut on tarkastettava ja huollettava säännöllisesti – muuten vakuutusturva voi vahingon sattuessa olla vaarassa.

Tämän voit tehdä itse:

• Täytä pumppukaivo ämpärillisellä vettä ja tarkista, että pumppu käynnistyy, tyhjentää kaivon ja pysähtyy taas.
• Poista liete ja hiekka kaivosta ja varmista, että uimuri liikkuu vapaasti.
• Käytä takaiskusulkua valmistajan ohjeen mukaan ja tarkista, että se tiivistää.
• Avaa salaojituksen tarkastuskaivot; anna huuhdella liettyneet putket.

Jos vettä tulee kellariin viemärin takaisinvirtauksen tai rankkasateen vuoksi, tavallinen rakennusvakuutus ei korvaa. Siihen tarvitset luonnonvahinkovakuutuksen – GDV:n mukaan noin 41 %:lla Saksan asuinrakennuksista ei ollut tällaista turvaa vuoden 2025 lopussa. Talon sisällä haljennut putki on sen sijaan vuotovahinko (ks. putkivuoto).

Säilytä pumppaamon ja takaiskusulun huoltopöytäkirjat. Vahingon sattuessa ne ovat usein todiste siitä, että olet täyttänyt velvollisuutesi.

Useimmat osat pettävät äänettömästi: juuttunut uimuri tai rikkinäinen pumppu paljastuu vasta, kun vesi tulee. Drainbee mittaa painesondilla vedenpintaa pumppukaivossa tai pumppaamon kaivossa, tallentaa pumppujaksot ja tulovirtaaman ja hälyttää sovelluksessa, kun raja-arvo ylittyy, sähköt katkeavat tai wifi-yhteys katkeaa.

Drainbee ei ohjaa pumppua, ja se näkee vain sen, mitä valvotussa kaivossa tapahtuu. Sulkeutuuko takaiskusulku tai seisooko kellarin lattialla vettä, sitä se ei havaitse – niitä varten ovat huolto ja vesihälyttimet.