Mikä on Valkoinen säiliö -vedeneristys?

Vesitiivis betoni valmistetaan alhaisella vesi-sementtisuhteella ja sopivalla koostumuksella. Siksi siinä on vähän läpimeneviä kapillaarihuokosia, ja vesi tunkeutuu rakenteeseen vain rajallisesti. Seinä pysyy huonepuolelta kuivana, kunhan se on riittävän paksu eikä siinä ole vettä johtavia halkeamia.

Varsinaiset heikot kohdat ovat muualla:

• Työsaumat pohjalaatan ja seinän välillä sekä valuvaiheiden välillä – varmistettu saumapelleillä, saumanauhoilla tai injektointiletkuilla.
• Läpiviennit liittymäjohdoille, viemäreille ja kaapeleille – painetiiviillä suojaputkilla ja rengastilan tiivisteillä.
• Läpimenevät halkeamat, joita voi syntyä kutistumisen ja lämpötilaerojen vuoksi betonin kovettuessa.

WU-ohje edellyttää, että kaksi asiaa sovitaan etukäteen:

• Rasitusluokka (Beanspruchungsklasse) – miten vesi vaikuttaa rakenteeseen. Luokka 1: paineellinen ja paineeton vesi sekä ajoittain patoutuva suotovesi. Luokka 2: maakosteus ja patoutumaton suotovesi.
• Käyttöluokka (Nutzungsklasse) – kuinka kuiva tilan on oltava. Luokka A: vettä ei tule läpi nestemäisenä eikä sisäpinnalla ole kosteita kohtia – mittapuu asuintiloille ja korkeatasoisille kellareille. Luokka B: rajalliset kosteat kohdat sallitaan, esimerkiksi pysäköintikellareissa tai yksinkertaisissa varastoissa.

Jos kellarista on myöhemmin tarkoitus tehdä toimisto, harrastetila tai vierashuone, pelkkä vesitiivis betoni ei usein riitä. Kosteus voi kulkea betonin läpi höyrynä ja tiivistyä, jos eristys ja ilmanvaihto ovat epäedulliset. Rakennusfysiikka, eristys ja ilmanvaihto kuuluvat silloin suunnitteluun.

Betonin halkeamia ei voi koskaan sulkea kokonaan pois. WU-ohje esittää kolme tapaa käsitellä niitä:

1. Läpimenevien halkeamien välttäminen – betonireseptin, raudoituksen, saumojen sijoittelun ja jälkihoidon avulla.
2. Halkeamaleveyden rajoittaminen – niin kapeiksi, että halkeamat umpeutuvat itsestään: läpi tihkuva vesi liuottaa sementtikivestä aineita, jotka saostuvat halkeamaan kalkkina ja tukkivat sen.
3. Halkeamien salliminen ja suunnitelmallinen tiivistäminen – esimerkiksi injektoimalla heti, kun niitä ilmenee. Tämä on suunniteltava ja sovittava alusta alkaen.

Sovellettavan periaatteen päättää rakennesuunnittelija. Rakennuttajalle tämä tarkoittaa: kostea halkeama ensimmäisinä kuukausina ei automaattisesti ole virhe, mutta se kannattaa dokumentoida ja pitää silmällä. Jos se johtaa vettä pysyvästi, ammattilaisen on syytä katsoa sitä.

• Pohjatutkimus ja mitoitusvedenpinta – ilman niitä rasitusluokkaa ei voi määrittää luotettavasti.
• Sovi käyttöluokka kirjallisesti. Jos haluat myöhemmin ottaa kellarin asuinkäyttöön, sovi siitä ennen rakentamisen alkua, vaikka se olisi aluksi vain varasto.
• Saumat ja läpiviennit: tarkastuta ne ennen valua. Myöhemmät läpiporaukset säiliön läpi ovat riski ja vaativat sopivat tiivistysjärjestelmät.
• Kerää dokumentaatio: rahtikirjat, valokuvat asennetuista saumanauhoista ja läpivienneistä, jälkihoitopöytäkirjat.
• Virheet: ilmoita niistä nopeasti ja kirjallisesti takuuaikana.

Verbraucherzentrale arvioi valkoisen säiliön käyttöiäksi 60–80 vuotta. Saumat, läpiviennit ja halkeamat ovat silti tyypillisiä heikkoja kohtia. Jos niistä tunkeutuu pohjavettä, kyse ei GDV:n mukaan ole vakuutetusta luonnonvahingosta – pohjavesi on vakuutettu vain, jos se nousee maanpinnalle ja valuu sieltä taloon.

Pohjavedessä oleva valkoinen säiliö ei tarvitse salaojitusta, joten usein ei ole pumppukaivoakaan. Silloin Drainbeellä ei ole siellä mitattavaa. Se on hyödyllinen, jos kellarissa on pumppukaivo tai jätevedenpumppaamo, esimerkiksi lattiakaivoja tai padotuskorkeuden alapuolista jätevettä varten. Seinän kosteita halkeamia Drainbee ei havaitse.